ÄYRÄPÄÄ

WikiKarelia

Yleistä Äyräpäästä

Pinta-ala 1936: 186 km² Asukkaita 1939: 6113 Asukastiheys 1939: 32,9 / km² Kyliä: 6, näistä nyt asuttuja: 3 Äyräpään luonnonkauneus näkyy Vuoksen rantamaisemissa niin kirkon raunioilla, pitkänomaisessa Saunasaaressa kuin Vuosalmen taistelupaikoilla. Samoilla seuduilla on myös ankarien taistelujen muistoja molempien sotien ajoilta. Suomalaisia rakennuksia on säilynyt hyvin vähän. Raunioita on kirkolla ja Pölläkkälässä, ja pääteiden varsilla on peltomaisemien varsilla muutama vanha suomalainen talo. [muokkaa]Äyräpään historia

Äyräpään pitäjän seutu kuuluu Kannaksen vanhimpiin, vaikka itse pitäjä perustettiin ja irroitettiin Muolaasta 1930. Pitäjä sijaitsi Vuoksen molemmin puolin, siten että Vuosalmi oli pohjoisrannalla lossimatkan päässä. Sieltä oli Suomen kaudella tieyhteydet Vuoksenrannan, Räisälän ja Vuokselan suuntiin. Pitäjässä oli neljä teollisuuslaitosta, joista sahat olivat suuria ja merkittäviä: Pölläkkälän sahan omisti Hackmann & Co, Suursaaren sahan omisti Ahlström Oy. Vuonna 1934 rakennettu kirkko (Oiva Kallio) oli tyyliltään poikkeuksellinen. Sotien aikaan käytiin ankaria taisteluja etenkin Vuosalmen suunnalla. Suurin osa pitäjän rakennuksista tuhoutui sodissa. Jatkosodan aikana runsaat 3000 äyräpääläistä – puolet – palasi kotiseudullensa jälleenrakentamaa Karjalaa. [muokkaa]Äyräpään asutus

Nykyään Äyräpään pitäjä on hyvin hiljaista seutua. Vain kahdessa kylässä on palveluja. Kesämökkejä on kuitenkin rakennettu, osa näistä luksustasoa, osa kirkon raunioilla ”mustalaisleirin” hökkeleitä. Luonnonkaunis Äyräpää onkin edelleen käyttämätön mahdollisuus lomailun suhteen. Teollisuutta ei Äyräpäässä ole, mutta Pölläkkälässä pidetään lehmiä. Äyräpään kylistä ovat asumattomia tai nimeämättömiä Paakkola, Rahkola ja Vuosalmi sekä itse kirkonkylä. [muokkaa]Äyräpään kirkonkylä

Äyräpään kirkonkylä on tyhjä ja hylätty seutu ja asutus on keskittynyt entiseen Pölläkkälän kylään. Luonnonkaunis sijainti Vuoksen rannalla on houkutellut kuitenkin ”mustalaisleirin” viettämään kesiä hiekkarannan lähelle. Kirkon paikan ja hautausmaan tunnistaa sinivalkoisista paaluista, jotka ovat lähellä Vuoksen rantaa, tien päässä. Tien länsipuolella on 12.8.1996 paljastettu Suomen valtion muistokivi: ”Äyräpään sankarihautausmaa, toisessa maailmansodassa kaatuneiden tässä lepäävien suomalaisten sotilaiden muistoksi, Suomen valtio”. Oikealla puolella on sankarihautakivi: ”Äyräpään sankarihautausmaa. Tällä alueella lepää 1939–1944 käydyissä sodissa isänmaan puolesta kaatuneita äyräpääläisiä sankarivainajia sekä tuntemattomia sotilaita. Kunnia heidän uhrilleen.” Näiden takana on kirkon rauniokasa ja sinne kiinnitetty kirkon muistolaatta: ”Tällä paikalla sijaitsi Äyräpään kirkko 1934–1944, muisto on kuolematon, Äyräpääläisten pitäjäseura ry.” Sen alapuolella on puolustusvoimien 13.6.1993 paljastama laatta, jossa lukee ”Äyräpäässä ja Vuosalmella Suomen sodissa 1939–1944 kaatuneiden suomalaisten sankarivainajien muistoa kunnioittaen” (Suomen vaakuna). Kirkon ympäristöä on syytä tarkastella muutenkin. Vuoksen ranta on erityisen idyllistä seutua hiekkarantoineen ja lahtineen. Vastaranta on saaria. Luoteessa oli Suomen kaudella lossiyhteys silloiseen Vuosalmeen, mutta nykyään Vuosalmi on asumaton eikä joessa ole muutenkaan mitään liikennettä. Venäläinen väki on perustanut tilapäisen leirin kirkon luokse hiekkarannan tuntumaan kesäisin, ja nopeasti kyhätty kehikko, jollakin satunnaisella muovilla peitettynä on ”Kennadin krouvi”. Krouvia pitää viereisessä tilapäishökkelissä asustava Gennadi, joka oli kesällä 2003 pahoillaan nimensä väärinkirjoittamisesta ja vähäisistä suomalaiskävijöistä. Gennadi kerää Äyräpää-kirjaansa kävijöiden signeerauksia. Kennadin krouvissa voi istua penkillä pöydän ääressä – matkailupalvelut kehittyvät! [muokkaa]Pölläkkälä

Bar[wevo Baryshevo Pölläkkälän vilkas teollisuuskylä on muuttunut kuolevaksi kyläksi luonnonkauniilla paikalla. Äyräpään alueen suurin asutus on Baryshevon kylässä noin 3 km kaakkoon. Kylässä ollut Magazin on tyhjä ja rikottu, samoin 1976 rakennetussa talossa ollut kauppa. Talon seinässä on kyltti, joka paljastaa mistä kylän nimi on tullut: Leonid Aleksandrovits Baryshev oli 92. divisioonan luutnantti, joka kuoli 1944. Kylä jatkuu kaakkoon. Tie muuttuu erittäin kuoppaiseksi ja jatkuu muutaman raunioituneen rakennuksen ohi luonnonkauniille niemelle, jota Suomen kaudella kutsuttiin Saunasaareksi. Ennen Saunasaarea on entisen Pölläkkälän sahan jäänteet. Lahdessa on kookkaita raunioita ja kivijalkoja, joita voi vapaasti tutkia. Suomen hallinnon aikana rantaan saakka ulottui rautatie. Hyvinvoivassa kylässä oli yli 2 000 asukasta. Nykyään kylässä on valtava neuvostoaikainen kollektiivitila, jossa pidetään yhä lehmiä. Asutus on kerrostaloissa tai vanhoissa suomalaisissa omakotitaloissa. Kylässä on myös uusia rakennuksia. [muokkaa]Saunasaari

Ostrov Solneqn[y Ostrov Solnetsnyj Luonnonkaunis Saunasaari tarjoaa kauniita järvimaisemia. Pitkulainen niemimaa ulottuu syvälle Vuoksen vesistöön. Huonokuntoinen hiekkatie johdattaa Mikof-majoitusliikkeen portille. Portin ollessa auki voi yrittää ajaa alueen kautta niemimaan kärkeen. Alueella leiriydytään, ongitaan ja uidaan kesällä. [muokkaa]Mälkölä

Zverevo eli Zverevo Mälkölässä on peltojen keskellä talorykelmiä. Vanha kulttuurimaisema on säilynyt, samoin navettojen kivijalkoja. Siellä on myös iso moderni tiilirakennus ja isoja autotalleja sekä muutamia uusia datsoja. Ainakin yksi näistä on jäänyt keskeneräiseksi. Kylässä ei ole palveluja. [muokkaa]Kaukila

Kuz¡minskoe eli Kuzminskoje Kaukilan kylässä on laajoja peltomaisemia sekä useita vanhoja suomalaisia rakennuksia. Kylän itäpäässä on tien vieressä palaneen suomalaistalon kellarikerros ja savuhormi, ja sen vieressä kookkaan navettarakennuksen kivijalka. Kylän länsipäässä on pieni Magazin-kauppa sinivalkoisessa mökissä. Lännemmässä on myös entinen Rahkola, jossa on tien eteläpuolella komea kivijalka vanhan kulttuurimaiseman keskellä. [muokkaa]Paakkola

Paakkolan autioituneeseen kylään on rakennettu vartioitu mökkikylä. Laaja Paakkola levisi Vuoksen etelärannalle, mutta sotien jälkeen kylät tyhjennettiin kokonaan. Uusi luksusmökeistä koostuva aidattu alue ei ole ulkopuolisille avoinna. Paakkolan mökkikylään johtaa asfaltoitu suora tie. Se on rakennettu entisen rautatien pohjalle. Suomalaiskylän alueella on metsittyvää niittyä, jonka halki kulkeva tie heikkenee lähes ajokelvottomaksi. Vuoksen rannalla on Paakkolankosken lähelle rakennettu kanavarakennus. Luonnonkauniille paikalle voi olla vaikea päästä nykyään. [muokkaa]Pohjoinen Äyräpää

Äyräpään pohjoispuolelle pääsee ainoastaan Vuokselan kautta hyvin huonokuntoisia teitä pitkin. Vielä huonokun¬toisempi tieyhteys kulkee Vuoksenrannasta. [muokkaa]Vuosalmi

Sotien ankara taistelutanner aiheutti valtavia ihmismenetyksiä venäläisille ja suomalaisille. Nykyään Vuosalmen-kävijää odottaa sotien surkea lopputulos: koko kylä on nyt asumaton, niittyä kasvava joutomaa. Vuoksen pohjoispuolinen Äyräpää oli harvaan asuttua, metsäistä ja soista seutua. Kuitenkin Vuoksen rannalla ja Vuosalmen kylän peltoaukeamilla asui yli tuhat ihmistä. Nykyään maisemassa ei ole enää merkkejä ihmisen asutuksesta. Keskellä niittyä on korkea, neljästä betonipaalusta koottu neuvostoliittolainen sotamuistomerkki, jonka sanoma ei välttämättä noudata tosiasioita. Vuosalmessa pysäytettiin hyökkäävän puna-armeijan eteneminen, Suomen tasavallan alueella. Kylän koillispuolella, Vuokselasta saapuvan tien risteyksessä, on venäläinen joukkohauta ja sotamuistomerkki, josta tunnistaa tutun kirjainlyhenteen SSSR. Muistomerkin päälle oli viime käynnillä koottu ruosteisia kypäriä. Muistomerkki toimii tärkeänä maamerkkinä kun tienviittoja ei syrjäseuduilla ole.