ITÄ-KITEE
WikiKarelia
Yleistä Itä-Kiteestä
Luovutettu kokonaispinta-ala: 126,8 km² Luovutettu maapinta-ala: 121,97 km² Luovutetun alueen asukasluku: 1032 Luovutetun alueen asukastiheys 1939: 8,5/km² Luovutettuja kyliä: 9, näistä nyt asuttuja: 1 http:www.kolumbus.fi/pekka.kauppinen/kitee/alueluovutus.htm Kiteen itäisen osan luovutus on jäänyt suomalaisessa tietoisuudessa lähes kokonaan syrjään. Tämä on yllättävää, koska Kiteen luovutettu alue on suurempi kuin Terijoen pinta-ala! Osittain tämä johtuu siitä, että Kitee kuului Kuopion lääniin eikä Viipurin lääniin eli ”vanhaan Suomeen”. Yleensä luovutetun Karjalan kuntiin lasketaan Viipurin läänin pitäjät, ja Kitee on unohdettu useimmista Karjalaa käsittelevistä kirjoista (katso Ilomantsi). Kitee oli jo itsenäisyyden alussa väkirikas ja merkittävä pitäjä, jossa oli vuonna 1926 kirjoilla 13 143 asukasta. Sen kokonaispinta-ala oli 952,2 km² ilman vesistöjä. Talvisodan jälkeen se menetti 12,8 prosenttia maapinta-alastaan Stalinin Neuvostoliitolle. Menetyksiin kuuluu kaksi kylää sekä Matkaselän rautatieaseman seutu. Matkaselkä oli kuulunut Kiteelle vuoteen 1919 saakka, katso Ruskeala. Kokonaan luovutettiin kaksi kylää: Jaakkima ja Kangasjärvi. Melkein kokonaan menetettiin vielä Riihijärvi. Useita tiloja menettivät lisäksi Kantosyrjä, Lahdenkylä, Loukunvaara, Potaskavaara, Satulavaara ja Säynejärvi. Itäisen Kiteen alueisiin on vaikea tutustua. Matkaselän aseman pohjoispuolelta länteen kulkee aluksi täysin ajokelpoinen hiekkatie. Tämän tien varressa on hylätty ja rikottu kollektiivitila sekä muutama kiteeläinen omakotitalo. Nämä muutamat rakennukset on tässä kirjassa tulkittu ”asutuksi kyläksi”. Kylän nimi on Jaakkima, jonka alueella oli ennen sotia yli 150 tilaa tai tonttia. Kaikki menetettiin, lisäksi toistakymmentä tilaa menetti osan maaomaisuudestaan. Länteen tie heikkenee kohti varsinaista Jaakkiman kylää. Siellä tuskin on asutusta. Rajavyöhykkeen ”Berliininmuuri” eli piikkilanka-aita eristää vanhan Jaakkiman kylän länsiosat muusta maailmasta. Toinen hylätty kylä on Kangasjärvi, jonne oli ennen sotia tieyhteys Kaalamon kylästä. Sama tieyhteys on olemassa Kaalamon rikotun sovhoosin takaa, mutta tie lienee ajokelvoton. Kangasjärven alueelle on karttoihin merkitty rajavartioston tukikohta varsin epävenäläisellä nimellä ”Eskola”. Kangasjärvellä oli yli 30 tilaa, ja muutaman tilan alueet halkaistiin Stalinin rajanvedolla. Seitsemän Kiteen kylää menetti useita maatiloja. Luovutetun alueen pohjoisosassa Kantosyrjä menetti kaksi tilaa kokonaan ja neljä tilaa osittain. Kangasjärven pohjoispuolella sijaitseva Satulavaara menetti kolme tilaa kokonaan ja kaksi tilaa osittain. Kangasjärven eteläpuolella sijaitseva Lahdenkylä menetti seitsemän tilaa kokonaan ja kaksi tilaa osittain. Luovutetun alueen eteläosassa Riihijärvi menetti 28 tilaa kokonaan ja yhdeksän tilaa osittain. Riihijärven suuntaan ollut tieyhteys on suljettu Venäjän Federaation rajavartioston piikkilanka-aidalla. Tie kulkee Ruskealan Haapavaaran kautta, mutta edes Haapavaaraan ei ole pääsyä niin kauan kun Venäjän miehitys Suomen itäisillä alueilla jatkuu. Muista kylistä Kiteenlahti menetti kaksi tilaa osittain, Loukunvaara menetti viisi tilaa kokonaan ja kaksi tilaa osittain, Potoskavaara menetti kuusi tilaa kokonaan ja kuusi tilaa osittain sekä Säynejärvi menetti viisi tilaa kokonaan. Eteläinen Närsäkkälä menetti yhdestä tilasta osan. Kiteen koillisrajan vierestä Suomi joutui luovuttamaan 0,49 km² suuruisen viipaleen Tohmajärven pitäjää.
