ITÄ-RAUTJÄRVI

WikiKarelia

Yleistä Itä-Rautjärvestä

Luovutettu kokonaispinta-ala: 203,85 km² Luovutettu maapinta-ala: 198,84 km² Luovutetun alueen asukasluku: 2375 Luovutetun alueen asukastiheys 1939: 11,9/km² Luovutettuja kyliä: 4, näistä nyt asuttuja: 1 Rautjärven alueella on edelleen asuttu Ilmeen kylä sekä sen idylliset reuna-alueet. Alueella saa liikkua vapaasti, ja sinne on hyvät tieyhteydet. [muokkaa]Rautajärven historia

Stalinin hyökkäyssotien seurauksena Rautjärven kunta halkaistiin kahtia. Se menetti 43,5 prosenttia alueestaan ja 40 prosenttia väestöstä joutui maanpakoon. Rautjärven kohtaloissa historia toisti itseään. Sekä Pähkinäsaaren että Uudenkaupungin raja halkaisi Rautjärven Ruotsin ja Venäjän puolisiin osiin. Vaikka suurin osa kylistä jäi tynkä-Suomen puolelle, Ilmee laajana kylänä joutui jälleen kerran kärsimään rajan kirot. Rautjärvi menetti kunnan parhaat viljelysmaat. Tällä kertaa asukkaiden oli paettava länteen, jossa he ovat edelleen mikäli elävät. Ilmee joutui myös Suomen sisäisissä rajanvedoissa kokemaan heittopussin kohtalon: ensin se kuului Ruokolahteen, sitten vuodesta 1721 Hiitolaan ja vuodesta 1897 Rautjärveen. Sotien jälkeen itäinen Rautjärvi on edelleen jaettu kahteen osaan: Ilmee sijaitsee Karjalan tasavallassa ja kunnan eteläiset osat Leningradin alueella. Lopullisena loukkauksena on Ilmeen nimen muuttaminen Rintalaksi neuvostoaikana. Ilmee oli kappeli jo 1689. Kylän luterilainen kirkko rakennettiin 1777, ja se säilyi yli sotien pystyssä. Ilmeen hovi oli jo 1700-luvulta lähtien lahjoitusmaakartano, jonka alue joutui Suomen valtion haltuun ja itsenäisyytemme alkuvuosina siellä toimi kasvatuslaitos. Ilmeen hovin rakennuksia on säilynyt suhteellisen hyvässä kunnossa, ja ne ovat miehittäjävaltion rajavartioston käytössä. Ennen sotia Rautjärven itäosat olivat menestyvää maanviljelyseutua. Etenkin Hynnilä, Ilmee ja Ilmeen Salokylä olivat savipitoisen maan ansiosta erinomaista peltomaata. [muokkaa]Rautjärven luonto

Itäisen Rautjärven maisemaa hallitsevat laajat peltoaukeat, jotka ovat muuttumassa niityiksi ja ajan myötä ilmeisesti pensaikoksi. Salpauselkä kulkee pitäjän halki, ja on vaikuttanut alueen vesistöihin. Kapeahko järvialue kulkee pohjoisesta etelään, ja Itä-Rautjärven alueelle ulottuu kaunis Äitjärvi, jonka rannalle on yhteys Ilmeen kylältä. [muokkaa]Ilmee

Rintala, Rintala Ilmee oli osana Suomen tasavaltaa suuri kylä. Sen alueella oli hovi ja sittemmin laaja kasvatuslaitos. Nykyään Ilmee on seudun ainoa varsinainen asuttu kylä. Ilmeen osuuskauppa, funkkistyylinen kaupparakennus on säilynyt kylän keskellä. Siellä on postitoimisto ja terveyskeskus, jonne sisäänkäynti on ollut takaovesta. Postissa myydään elintarvikkeita, hygieniatuotteita ja muuta rekvisiittaa. Kylän ilme on harmaa: sinne on siirretty tyhjennetyistä kylistä alun perin suomalaisten rakentamia puutaloja, jotka nyt rapistuvat slaavilaisasukkaiden välinpitämättömyyden vuoksi. Osuuskauppa vastapäätä nousee tie kohti Ilmeen hovia. Matkalla sinne on hylätty kollektiivitilan navetta, joka on enää surullinen raunio. Ilmeen kirkko on tuhoutunut ja on enää kasa lahoavia hirsiä, mutta kellotapuli on restauroitu ja maalattu keltaiseksi. Kirkkoa vastapäätä on sankarihautojen muistomerkki, johon on kirjoitettu ”Isänmaan puolesta kortensa kantoivat, urhoina kaatuivat, henkensä antoivat, 1918, 1939–1944”. Kivessä on hakattuna kahdeksan ilmeeläisen vapaussodan sankarin ja 38 talvi- ja jatkosodan sankarin nimeä. Kirkon luota oikeaa tieväylää jatkamalla löytyy Ilmeen hovi ja rajavartioston miehittämä rakennus, joka kuuluu osana kasvatuslaitoksen vanhoihin rakennuksiin. Ainakin neljä muuta laitoksen rakennusta on yhä pystyssä, osa hylättynä, osa rajavartioston käytössä. Ilmeen hovi joutui venäläisten haltuun 1700-luvulla. Suuriruhtinaskunnan aikana hovin omistajina olivat Armfeltin ja Tavastin suvut, kunnes Suomen valtio osti hovin. Vuonna 1887 hovin otti vuokralle Frans Isotalo, kunnes itsenäisyyden alussa siitä tuli kasvatuslaitos, joka ehti toimia 20 vuotta sotiin asti. Hovin alueella on myös muutama harmaa suomalaistalo, joiden rapistuneen ulkoasun sisällä on vielä muutama asukas. Ilmeen länsipuolella on kaunis Äitjärvi, jonne on tieyhteys kirkon luota alas kulkevalta hiekkatieltä niittyjen halki. Järven rannalla on pari vakiintunutta leiripaikkaa, joita venäläisetkin käyttävät ahkerasti kesäisin. [muokkaa]Ilmeen Salokylä

Vanha-Ilmee Ilmeen koillispuolella avautuvat Salokylän tyhjät niityt. Laajat maisemat jatkuvat lähes loputtomiin, kunnes tie sukeltaa synkkään metsään. Ilmeen Salokylän reuna-alueet koskettavat Simpeleen eteläosien ja Hiitolan länsireunan asumattomia seutuja. Ilmeen kirkon luota Salokylän alueen niittyjen ohi on ajokelpoista tietä noin 11 km. Ilmeen Salokylä on täysin asumatonta seutua, jossa vain yksittäiset kivijalat tai niiden pensoittuneet jäänteet paljastavat sen ikivanhan suomalaisen sivilisaation, jonka ahne imperialismi onnistui täältä tuhoamaan. [muokkaa]Eteläinen Rautjärvi

Rautjärven muut menetetyt kylät sijaitsevat Leningradin oblastin alueella Ilmeen eteläpuolella Ylikuunun suuntaan kulkevan hiekkatien varrella. Hynnilä oli pieni kylä tienristeyksen eteläpuolella. Seuraava kylä oli Siisiälä, jonka alueella on kaksi edelleen asuttua rakennusta (toinen oli autio talvella 2004) ja yksi on pelkkä luuranko. Nykyään kyläalueen nimi on Zales¡e eli Zalese, mutta itse kylässä ei ole tällaista kylttiä. Eteläisin kylä oli Lankila, joka on asumaton ja tyhjä.