Kuusamo

WikiKarelia

Sotien vuoksi luovutetut Kuusamon (1 592 km2) ja Sallan alueet (5 834 km2) ovat olleet suomalaisten asuttamia 1600-luvun lopusta lähtien. Sitä ennen alueella asui saamelaisia. Alueen väkiluku oli yhteensä noin 18 000 henkeä ennen talvisotaa.

Kuusamosta luovutettu alue oli noin 24 % kunnan pinta-alasta. Se oli luonnonkaunista vesistö-, metsä- ja vaara-aluetta. Se on erityisen kuuluisa luonnonkauniista Paanajärvestä. Järvi on 23.5 km pitkä, 1.5 km leveä ja 128 metriä syvä.

Kuusamolaiset joutuivat ensimmäiseen evakkoon ennen talvisotaa vain muutaman tunnin varoitusajalla. Siviiliväestö evakuoitiin Pudasjärven ja Iin seuduille.

Moskovan rauhassa 14.03.1940 Kuusamon itäiset kylät, yhteensä 165 340 hehtaaria, jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle. Alueluovutuksessa menetetty omaisuus arvioitiin noin 70 milj. markaksi.

Luovutetulla alueella asui noin 2 100 henkilöä. Myös ns. suoja-alueella rajanpinnassa asuvien noin 2 000 kuusamolaisen oli jätettävä kotinsa.

Jatkosodan edistyessä evakot saivat palata takaisin poltettuihin koteihinsa, joita ryhdyttiin rakentamaan uudelleen vanhusten ja lasten voimin. Kun asumukset olivat jälleen asuttavia, oli lähdettävä toisen ker- ran evakkoon.

05.09.1944 lähtien Kuusamon rajakylät tyhjennettiin noin päivän varotusajalla. Mukaan sai viedä sen verran, mitä kärryihin mahtui. Osa karjasta ja omaisuudesta jäi, samoin vilja jäi korjaamatta.

Kuusamolaiset siirtyivät Oulun eteläpuolisiin pitäjiin, esim. Oulaisiin siirtyi noin 3 000 henkilöä. Kirkonkyläläisillä ei kuljetuskapasiteetin puutteen vuoksi ollut mahdollisuuksia siirtää omaisuuttaan turvaan, vaikka aikaa olisi ollut vähän enemmän.

Marraskuussa 1944 eteläkuusamolaiset palasivat koteihinsa. Vuonna 1945 väki palasi Posion, Alakitkan ja Vasaraperän kyliin ja sen jälkeen muualle pitäjään. Useat naiset ja lapset tulivat vasta kesäkuussa.

Kuusamossa tuhottiin jatkosodan ja evakuoinnin seurauksena 2 286 rakennusta, joista asuntoja oli 621. Sato menetettiin lähes kokonaan. Vahingot arvioitiin vuoden 1945 rahassa 408 milj. markaksi (42 milj. euroa). Valtiovalta korvasi vahingoista 349 milj. markkaa.

Kuusamon pakkoluovutettujen itäisten kylien asukkaat saivat korvauksen Kuusamossa olevista valtion maista tai rahana. Sodassa kaatui noin 500 kuusamolaista, minkä lisäksi evakkomatkoilla kuoli vanhuksia ja lapsia.